Siirry pääsisältöön

Talvipesästä valoon

                                              


Tammikuun pakkaset alkavat taittua ja helmikuun ensimmäiset päivät koittavat. Elämme hetkeä talven ja kevään taitteessa – elämä alkaa sykkiä maan sisällä, vaikka lumi peittää vielä kaiken pinnalta.

Akka on levännyt talviuntaan, mutta nyt talven hiljaisuus on tehnyt tehtävänsä: mieli on puhdistunut, sydän keventynyt, ja sisäinen tuli alkaa hiljalleen syttyä uudelleen. On aika tunnustella luonnon ensimmäisiä viestejä ja antaa energian virrata vapaasti – niin kehoon kuin mieleenkin.

Kevään ensi säteet kantavat mukanaan lupauksen uudesta alusta. Akka tietää, että vaikka talvi vielä hiipii nurkissa, sisällä kytee lämpö, joka riittää sytyttämään uuden vuoden toiveet ja unelmat. Malttamattomuus on jo vallannut mielen.


                 


Silti tämä on hetki pysähtyä ja tunnustella. Hengitä syvään ja kuunnella ympärillä olevaa hiljaisuutta. Vielä on lupa levätä, rauhoittua ja hetken haaveilla.

Vaikka uni on haihtunut silmistä ja kevät herättää mielessä puhdistumisen ja uudistumisen tarpeen, on lupa pysyä vielä talvipesässä. Akka on kahden vaiheilla: jäädäkö vielä horrokseen vai herätä ja suunnata kohti uusia alkuja. On aika puhdistaa pölyttyneitä ajatuksia ja kuunnella mieleen tulvivia ideoita ja ajatuksia. 

                                                


Tänä vuonna Imbolc osuu täysikuuhun Leijonassa. Leijonan energia tuo mukanaan rohkeutta, itseilmaisua ja luovuuden kipinää. Se muistuttaa omasta voimastamme ja kyvystämme loistaa omana itsenämme.

Täysikuu Leijonassa valaisee ne toiveet ja unelmat, jotka odottavat sisällämme syttymistään. Se kannustaa näkemään oman arvon, ilmaisemaan intohimoamme ja astumaan esiin, vaikka talven jäljiltä maailma saattaa tuntua vielä hiljaiselta ja uinuvaiselta.

Se muistuttaa, että uudistuminen ei ole vain sisäinen prosessi, vaan myös mahdollisuus astua valoon, ilmaista itseään rohkeasti ja ottaa vastaan kevään uusi energia.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Akan Blogi

 Akan Blogissa käsitellään mielen ja kehon hyvinvointiin liittyviä aiheita. Luontoyhteys, ja vanhat kansanperinteet vilahtelevat aiheissa. Akka valmistaa pajassaan luonnon rasvoista saippuaa ja salvaa, sekä kerää luonnon yrttejä ja rohtoja pataansa. Pajassa valmistetaan myös kynttilöitä ja suitsukkeita. Akka on kiinnostunut kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, hän opiskelee kehohoitoja ja tekee tällä hetkellä Acchess Consciousness hoidoista Acchess Bars ja Kehoprosessit hoitoja, sekä on Reikihoitaja. www.akanpaja.net

Vastuullisuus osana opintoja ja yrityksen arkea

Olen viime kuukausina pysähtynyt miettimään Ympäristökasvattajan opinnoissani, mitä kestävä kehitys tarkoittaa omassa työssäni yrittäjänä. Tarkastelin toimintaani syvemmällä tasolla, joten tein KETA-kartoituksen – eli kestävän kehityksen itsearvioinnin. KETA:n avulla kävin läpi yritykseni toimintaa ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa, missä asioissa toimin jo vastuullisesti ja mitä voisin vielä kehittää.  Ekologiset oivallukset Kartoitus vahvisti sen, että pienimuotoinen toiminta on itsessään melko ympäristöystävällistä. Jätteiden lajittelu ja kierrätys toimivat hyvin , ja paperin kulutus on vähentynyt digitalisaation myötä. Myös energiankäyttö on vähäistä. Tulevaisuudessa haluan kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota hankintojen vastuullisuuteen – esimerkiksi siihen, mistä materiaalit tulevat ja kuka ne valmistaa. Taloudellinen tasapaino Taloudellinen kestävyys on pienyrittäjälle jatkuva oppimisen paikka. Pyrin suunnittelem...

Vuoden ensimmäinen tuli

  Akkojen vuosi alkoi pusikosta. Jo tieltä maisemia katsellessa tämän Akan suupielistä kuola valui, mutta Saaren kansanpuistossa vasta se olikin kokemusta, kuljimme ystävän kanssa kuin satumetsässä. Satavuotiset hirsitalot ja iäkkäät puut huokuivat historian tunnelmaa. Jää konsertoi vaikuttavalla vastaanotollaan. Muistan kuulleeni sen äänen viimeksi lapsena, Puulaveden jäätyessä. Tuolloin rannalla seisominen on pysäyttävä hetki – paras konsertti, jonka voi kuulla. Järven hauraalla jääpinnalla jääkukkien tanssi lumosi kauneudellaan. Rannan toisella puolella olin näkevinäni sipulikattoisen rakennuksen, joka toi satuun vivahduksen slaavilaista tunnelmaa. Rakennus kutsui tutkimaan itseään lähempää, mutta pysähdyin hetkeksi vain hengittämään talven kirpeää ilmaa, kuuntelemaan puiden havinaa ja uppoutumaan luonnon äänten konserttiin. Jonakin toisena hetkenä palaan paikkaan uudestaan. Vuoden ensimmäinen tuli syttyi räiskähdellen kasvavan kuun valossa. Sen lämpö liukui tikkuisten sormieni ...