Kevät tuo mukanaan muutoksen. Sen huomaa ensin valossa, joka viipyy pidempään iltaisin, ja sitten maassa, joka alkaa hiljalleen vapautua talven otteesta. purot alkavat solista ja linnut aloittavat laulunsa. Kohta on hetki, jolloin puut ovat silmuilla. Luonto näyttää jälleen, miten elämä herää uudelleen.
Mutta kevät muistuttaa myös, etteivät kaikki silmut puhkea.
Luonnossa osa versoista kuivuu, osa jää odottamaan seuraavaa vuotta, osa katoaa ennen kuin ehtii kasvaa. Silti elämä jatkuu. Uutta syntyy, vaikka kaikki ei toteudu niin kuin ehkä odotamme. Se ei silti tarkoita, että mikään ei kasvaisi. Usein jokin muu, ehkä vielä näkymätön, alkaa hiljalleen vahvistua.
Kevät onkin hyvää aikaa pysähtyä kuuntelemaan, mitä sisimmässä tapahtuu. Kevät ei pakota muuttumaan nopeasti. Se näyttää, että muutos tapahtuu vähitellen.
Ehkä tärkeintä on luottaa siihen, että se mikä on tarkoitettu kasvamaan, löytää aikansa.
Kommentit
Lähetä kommentti